Ari Wigelius

Blogi

Työntekijän tulee elää tekemällään työllään

Epäsäännölliset työsuhteet lisääntyvät Suomessa vauhdilla. Palvelualoilla tutut osa-aikaiset työsuhteet leviävät vauhdilla myös muille aloille, kuten korkeasti koulutetuille aloille. Edes pitkäaikainen sitoutuminen yritykseen ei enää takaa täysiä viikkotyötunteja. Osa-aikaisuus on etenkin naisvaltaisten alojen haaste ja on yksi osasyy siihen, miksi naisten euro on vähemmän kuin miesten.

Syksyllä 2014 kaksi Citymarketin kassatyöntekijää haastoi Keskon oikeuteen, missä he vaativat korvauksia työn vastentahtoisesta osa-aikaisuudesta. Toinen työntekijöistä on työskennellyt kaupalle yli 26 vuotta ja tekee edelleen 31 työtuntia viikossa. Samaan aikaan Citymarkettiin on palkattu osa-aikaisia työntekijöitä vuodesta toiseen, eikä työntekijöille tarjottu lisätunteja, vaikka työehtosopimuksessa työnantaja tähän velvoitetaan.

Pirkanmaan käräjäoikeus antoi 3.12. päätöksen kanteeseen. Oikeus hylkäsi naisten kanteet. Tuomion perusteluissa sanotaan, että yhtiöllä on oikeus ratkaista liikkeenjohtovaltansa nojalla tarvitsemansa työvoiman määrän ja tarpeen työaikojen sijoitteluun. Käytännössä tämä antaa työnantajille valtuudet lisätä osa-aikaisia työsuhteita alalla kuin alalla. Työpaikat joilla perheen voi elättää vähenevät tuntuvasti, mikäli työtä ei ole tarjolla kuin osa-aikaisesti.

Etenkin naiset joutuvat tekemään töitä osa-aikaisesti


Työntekijä tekee työtänsä täysivaltaisemmin, kun häneen luotetaan. Arvostus näkyy työntekijän kohtelemisessa ja tätä kautta palkassa. Palkkatulot vaikuttavat ihmisen elämään kokonaisvaltaisesti ja työntekemisen moraalia heikentää tuntuvasti, mikäli työntekijä joutuu samalla hakemaan tukea valtiolta. Vakituinen työsuhde luo turvan, mitä moni työntekijä ei ymmärrä ennen kuin kohtaa työttömyyden tai joutuu vastentahtoisesti osa-aikaiseen työsuhteeseen.

Työntekijällä tulee olla oikeus elää tekemällään työllään, koska sen takia töissä käydään. Ei kukaan halua elää valtion tuella, vaan ansaita itse omat rahansa. Toivon valtiovallan, palkansaajajärjestöjen ja työnantajajärjestöjen myöntävän tämän, koska muutoin suomalaiset työmarkkinat romuttuvat. Emmehän me halua tänne sellaisia työmarkkinoita, missä työntekijät kokoontuvat aamulla työpaikan porteille ja työnantaja valitsee päivän työntekijät?

Ari Wigelius
Tampere

Kirjoitus on luettavissa myös Uuden Suomen blogeista.