Ari Wigelius

Blogi

Työmarkkinoiden uudistajina ovat toimineet työntekijät

Suomessa tulee tapahtumaan työmarkkinoiden uudelleen jako, missä suurinta osaa työpaikkoja uhkaa automatisointi tai työn ulkoistaminen ulkomaille. Tätä muutosta ei kiistä kukaan, vaikka jotkin idealistit haukkuvat ay-liikettä jälkeen jääneeksi. Tosiasia on kuitenkin, että ay-liikkeen jäsenet ovat tehneet työmarkkinoiden historiassa aina tasaisin ajoin uudistumisen. Suomalaiset työntekijät ovat nimittäin tehneet mittavia määriä innovaatioita ja keksintöjä, jotka ovat hyödyntäneet suuresti suomalaisia työnantajia ja tätä kautta yhteiskuntaamme.

Suomessa yritykset ovat ulkoistamisen vimmassaan unohtaneet tärkeimmän voimavaransa, nimittäin korkeasti koulutetut työntekijänsä. Monen ns. duunarinkin koulutus on korkealla tasolla verrattuna moniin maihin. Miksi siis emme kehitä tuotteitamme ja palveluitamme kuntoon, vaan heikennämme edellytyksiämme innovaatioihin ahdistamalla työntekijät yhä ahtaammalle? Jäisikö työntekijällä aikaa kehittää ja ideoida tuotetta paremmaksi, mikäli hänen annettaisiin tehdä töitä kunnolla ja laadukkaasti?

Mitkä ovat sitten tulevaisuuden globaalit työmarkkinat, joilla suomalaiselle koulutetulle työvoimalle olisi kysyntää? SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on painottanut maailman megatrendien hyödyntämistä, eli kaupungistumista, väestön ikääntymistä ja modernimpaa energiapolitiikkaa. Me kaikki vanhenemme, meitä tulee olemaan yhä enemmän maapallolla ja sähkön tarve nousee koko ajan. Meidän tulisi tarttua näihin haasteisiin, koska yhteiskuntamme työntekijöiden korkea koulutustaso takaa uusia innovaatioita yrityksien käyttöön, kunhan työntekijöille annetaan siihen mahdollisuus.

Meidän tulee päästä pois itsemme ruoskimisesta ja toistemme syyttelemisestä. Kokoomuksen kansanedustaja Arto Satosen ehdotukset työmäärän ja tätä kautta työttömyyden lisäämiseksi Suomessa, eivät ole hyviä arvopuheenvuoroja näinä aikoina, kun suuri osa Suomen työmarkkinoilla työskentelevistä kokee työnmäärän lisääntyneen muutenkin.

Siinä missä 70-luvulla saman työmäärän teki kolme työntekijää vakituisessa työsuhteessa, vaaditaan saman työmäärän suorittamista nykyisin yhdeltä työntekijältä, joka hänkin on ulkoistettuna freelancerina töissä yrityksessä. Tässä kehityssuunnassa ei enää jää työntekijöillä aikaa innovaatioille ja itsensä kehittämiselle työn ohessa, jotka ovat menestymisen edellytyksiä kiihtyvillä globaaleilla markkinoilla.

Ehdotamme kaikkien tahojen eli kolmikannan kokoontumista yhteisen pöydän ääreen ja pohtivan, mitkä ovat meidän edellytykset globaalien megatrendien hyödyntämiselle? Tärkeintä päättäjille olisi löytää Suomen työttömille töitä ja antaa työtä tekeville rauha keskittyä työn laadukkaaseen suorittamiseen. Nykyinen tehostamisen kierre tekee työntekijöistä ahdistuneempia ja täten yrityksien tulos heikkenee. Tehdään täyskäännös työmarkkinoilla ja ruvetaan luottamaan suomalaiseen työntekijään.

Ari Wigelius, Tampere
Jussi-Pekka Ahonen, Ylöjärvi