Ari Wigelius

Blogi

Suomi tarvitsee uusia tekijöitä uudistamaan työmarkkinat

Suomen kaupan liitto jakoi huolen kansalaisten ostovoiman vähentymisestä ja toivoi hallitukselta tekoja sen parantamiseksi. Kaupan liiton omat toimet ovat kuitenkin vain kiihdyttäneet ostovoiman laskemista, kun osa-aikaisten käyttö on lisääntynyt, itsepalvelua lisätty ja väkeä on vähennetty. Pyydetään muilta toimia, joihin kaupan ala ei ole itse ryhtynyt.

Vuodesta 2008 jatkunut taantuma on vienyt monelta suomalaiselta työpaikan tai oma yritys on kaatunut. Uuden hallituksen toimet leikkaavat entisestään suomalaisten ostovoimaa, kun rajut leikkaukset osuvat ihmisiin, jotka kuluttavat saamansa tuet kotimaisiin palveluihin ja kauppoihin. YT-kierteet ovat vieneet halut kuluttaa työntekijöiltä ja yrityksiltä kehittää tuotteita/palvelujaan.

”Työ lisää työtä” on lause, jonka olemme kuulleet maamme johtavilta porvaripolitiikoilta vähän väliä. Tosiasiassa heidän harjoittamallaan politiikalla on saavutettu Suomessa historiallinen budjettivaje ja massatyöttömyys. Heidän uudet konstinsa kurittavat entisestään maamme köyhimpiä, eivätkä he puutu taloutemme todellisiin ongelmiin, kuten veroparatiisien käyttöön tai suuryrityksissä harjoitettavaan aggressiiviseen verosuunnitteluun verojen välttelemiseksi.

Suomi tarvitsee Asmo Salorannan tapaisia yrittäjiä, jotka ovat keksinnöillä puhuttaneet maailmaa, mutta pitävät tuotannon Suomessa. Saloranta keksi puhelimen laturin, joka säästää sähköä ja ehkäisee paloturmia. Kiinalaiset halusivat palavasti tuotetta, mutta Saloranta päätti pitää tuotannon Suomessa. Kuinka monta vastaavaa keksintöä maamme vetolaatikoissa on tällä hetkellä?

Uudet yrittäjät tarvitset rohkaisua ja apua ensimetreillään. Tällä hetkellä tuoreet yrittäjät joutuvat viranomaisten byrokratian hampaisiin ja pitkittyvä taantuma ei rohkaise yrittämään. Voisiko tähän olla ratkaisuna julkisin varoin perustettavat yrittäjäasiamiehet, jotka olisivat apuna yrittäjille ensimmäisen vuoden? Minusta verovaroilla tulisi myös tukea yrityksiä, jotka lupaavat pitää tuotannon Suomessa.

Maamme huippukoulutus on herättänyt ihailua ympäri maailman, mutta miten olemme itse oppineet käyttämään maamme huippukoulutettuja yksilöitä hyväksi globaalissa kilpailutilanteessa? Tällä hetkellä korkeasti koulutettuja ammattilaisia on ennätysmäärä työttöminä. Mitä toimia teemme heidän työllisyytensä lisäämiseksi? Vähiin ovat jääneet teot maamme hallituksilta ja työmarkkinajärjestöiltä.

Nykypäivän markkinat ovat globaalit, joten meidän tulee pohtia tulevaisuutta aina koko maailman mittapuulla, ei vain kotimaisten tarpeiden mukaan. Maamme huippukoulutetuista voisi olla apua monien globaalien ongelmien ratkaisemiseksi. Voisiko Suomen valtio perustaa yhdessä yksityisen toimijan kanssa osaamisyrityksen, joka tarjoaisi maailman eri kolkkiin asiantuntijoita avuksi? Muutaman vuoden keikat maailmalla voisivat olla erittäin haluttuja maamme tuhansille korkeasti koulutetuille työttömille.

Digilisaation ja robotisaation tuomat hyödyt on meillä unohdettu täysin. Tulevaisuudessa työmarkkinat ovat siellä, missä uuden tekniikan kaikki hyödyt on oivallettu ottaa käyttöön. Suomella on kaikki avaimet olla yksi edelläkävijä tällä saralla, siihen vain vaaditaan rohkeita yrittäjiä ja päättäjiä heitä auttamaan. Suomen työmarkkinoiden uudistuminen käy nopeammin kuin kukaan osasi ennustaa. Herätään ratkomaan tulevaisuuden haasteita, ei vain puolusteta menneisyyttä.

 

Ari Wigelius
Tampere
Sosialidemokraatti

 

Aamulehti 27.6.2015
Aamulehti 27.6.2015