Ari Wigelius

Blogi

Suomi tarvitsee aidosti sovitun yhteiskuntasopimuksen

Yhteiskuntasopimus kaatui Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän toimesta. Asetetut tavoitteet olivat alusta asti epärealistiset, näin totesivat lähes kaikki asiantuntijat. Viiden prosentin tuottavuuden kasvun tavoite ei täyttynyt, kun palkansaajapuoli ei halunnut lähteä lisäämään rajusti työtunteja ilman vastinetta työsuhteiden paremmaksi turvaamiseksi.

Kritiikki työmarkkinajärjestöjä kohtaa on kasvanut. Tosiasia on kuitenkin, että viime vuosina työmarkkinajärjestöt ovat sopineet pitkäaikaisen maltillisen palkkaratkaisun ja eläkeratkaisun, jotka ovat olleet palkansaajilta myönnytyksiä työnantajille vaikeassa taloudellisessa tilassa.

Työntekijöiden epävarmuus työelämässä on kasvanut, kun jatkuvat YT-neuvottelut ovat laittaneet mielen matalaksi. Pätkätyöt lisääntyvät ja epävarmat työsuhteet lisääntyvät työmarkkinoilla. Vakituisen työsuhteen solmimista voidaan pitää lottovoittona. Kääntöpuolena ovat myös yrityksien taloudelliset ongelmat, joiden edessä yrittäjät ovat joutuneet luopumaan hyvistä työntekijöistään, tuloksensa tekijöistä.

Yhteiskuntasopimuksen tuottavuuden tavoitteet olivat varmasti hyvät Suomen talouden tervehdyttämisen kannalta. Valitettavasti nämä tavoitteet olivat suurelta osin tulossa maksettavaksi työntekijöille, jotka ovat tällä hetkellä heikommassa asemassa. EK ei suostunut koeajan purun kirjalliseen perusteluun eikä julkisen talouden tasapainottamiseen uskottu.

Neuvottelujen kariutuessa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies oli ensimmäisenä haukkumassa neuvottelut ja koko työmarkkinajärjestelmän. Edistääkö neuvotteluja toisten osapuolien haukkuminen, kun omista tavoitteista ei oltu valmiita luopumaan yhtään? Palkansaajat olivat, kunhan olisivat saaneet vastavuoroisesti takaisin turvaa epävarmoille työmarkkinoille.

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä epäonnistui heti ensimmäisessä tavoitteessaan, vaikka on vuoden päivät kritisoinut muita epäonnistumisista. Yhteiskuntasopimuksen ja hallitusneuvottelujen kytkeminen toisiinsa paljasti, että Sipilä yrittää saada neuvottelujen kariutumisesta syntipukin rajuihin leikkauksiin. Edessä on ennen näkemättömät 10mrd. leikkaukset ja tuottavuutta nostetaan nyt pakolla, ilman neuvotteluja.


SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly nosti esiin YLE:n ykkösaamussa tärkeän kysymyksen: Mikseivät ennätystuloksia tehneet yritykset ole palkinneet työntekijöitä, jotka ovat suostuneet viime vuodet varsin maltillisiin palkkaratkaisuihin?

Yhteiskuntavastuu ei enää koske yrityksien ylimpiä johtoja, vaan maksun tulee maksamaan aina työntekijä. Aina löytyy syy irtisanoa työntekijöitä, mutta koskaan ei löydy syytä palkita työntekijöitä hyvästä työstä. Puheet tasa-arvoisesta työelämästä voidaan unohtaa.

Suomen menestys on kiinni yhteisistä työmarkkinoista, missä yritykset ja niiden työntekijät muodostavat yhtenäisiä tiimejä. Kaikilla on päämääränä kasvaa ja kehittyä, ilman toisen osapuolen kyykyttämistä. Valitettavasti aikojen ollessa heikot, on menty siitä missä on aita matalin. Kulujen karsinnan myötä olemme menettäneet menestyksen edellytykset. Yhtenäisistä tiimeistä on tullut eri suuntaan pelaavia yksilöitä.

Suomi ansaitsee parempaa, vain yhtenä joukkona voimme saavuttaa menestystä. Tarvitaan aitoja yhteiskuntasopimuksia, myös paikallisesti sovittuna.

Ari Wigelius
Tampere