Ari Wigelius

Ay-Uutisia

Ruotsissa määräaikaisten työsuhteiden suuri osuus vesittää työsuhdeturvaa

Ruotsissa työnantajat ovat pitkään arvostelleet työntekijöiden työsuhdeturvaa liian vahvaksi, kun taas ay-järjestöt pitävät sitä liian heikkona. Tämä kiista kuuluu asioihin, joista johtavien työmarkkinakeskusjärjestöjen on päästävä yhteisymmärrykseen, jos ne pyrkivät tosissaan uuteen pääsopimukseen.

Pääsopimusta ei ole ollut voimassa yli neljään vuoteen työnantajien järjestön Svenskt Näringslivin irtisanottua toistaiseksi viimeisen pääsopimuksen yksipuolisella päätöksellään. Pääsopimuksella järjestöt määrittelevät keskinäisten suhteidensa ja työmarkkinoiden yleisiä pelisääntöjä.

Työnantajia korpeaa erityisesti lainsäädännön irtisanomisjärjestystä koskeva määräys, jonka mukaan viimeksi palkatut on irtisanottava ennen muita, jos yritys vähentää väkeä tuotteidensa tai palvelujensa kysynnän vähäisyyden vuoksi. Työnantajalla on lupa poiketa tästä säännöstä, jos perusteena on tarve pitää kiinni tietystä ammatillisesta osaamisesta.

Irtisanominen on Ruotsissa halpaa

Työoikeusjuristi Tommy Iseskog on ay-julkaisu Arbetetissa sitä mieltä, ettei irtisanomisjärjestyksen säännöstö ole nykyään mikään iso ongelma. Hän muistuttaa, että irtisanominen tulee Ruotsissa halvemmaksi kuin useimmissa muissa vertailukelpoisissa maissa, kuten Saksassa ja Suomessa. Jos työnantaja noudattaa irtisanomisjärjestystä, työnantajan on maksettava ainoastaan irtisanomisajan palkka ja kaiken lisäksi irtisanotulla voidaan teettää töitä irtisanomisajan loppuun asti.

Vuosikymmenten mittaan työvoiman vähentämistä on joustavoitettu sallimalla määräaikaisten työsuhteiden lisääntyminen, Iseskog korostaa. Niiden osuus kaikista työsuhteista nousi 1990-luvulla noin 15 prosenttiin, millä tasolla osuus on säilynyt 2000-luvun vuosina. Määräaikaisten työsuhteiden hyödyntämistä on helpotettu vähitellen 1970-luvulta lähtien.

Määräaikaisuuksia sovelletaan ennen muuta nuoriin työntekijöihin. Lyhyiden määräaikaisten työsuhteiden haitat kohdistuvat painotetusti myös naisiin sekä maahanmuuttajataustaisiin ja järjestäytymättömiin työntekijöihin, Arbetet-lehden jutusta ilmenee.

Juhani Artto

Uutinen on SAK:n kotisivuilta