Ari Wigelius

Blogi

Riistoporvarit tappamassa työläisten toivon

Porvarit luovat mediassa sellaista ajattelumaailmaa, että rikkaille annetut veronalennukset luovat käden täydeltä työtä kansalle. Tosiasiassa tuo käsi menee nyrkkiin ja lyö työtöntä kasvoille. Porvareiden pääomalla ei ole omatuntoa, vain pimeät ahneuden periaatteet.

Moni työläinen on uskonut herrojen sanoihin, ettei tehdasta suljeta ja siirretä Kiinaan. Seuraavana vuotena tehdas on ollut hiljainen ja kaupungin kadut ovat täyttyneet työttömistä, jotka etsivät uutta työtä vailla toivoa.

Ketkä ovat vastuussa kehittyneiden maiden työläisten ahdingosta? Riistoporvarit, joiden omatuntoa ei paina laittaa tuhansia työntekijöitä kilometritehtaalle. Yritysten tehdessä miljoona voittoja, on niiden pakko tehdä seuraavana vuotena uusia ennätyslukuja. Pääomasijoittajien pohjaton ahneus on syynä maailman rahakriisiin.

1428115_97299771

Tehtaiden siirrot ulkomaille eivät olleet suomalaisten paperityöntekijöiden syytä, jotka parhaimpina päivinäkin veivät yhtiön tuloksesta muutaman prosentin. Riistoporvarit saivat tämänkin näyttämään heidän syyltään, vaikka todellisuudessa nämä muutamat ihmiset hyötyvät miljoonilla tuhansien työntekijöiden panoksesta.

Yhtenä esikuvana näille röyhkeille riistoporvareille toimii Björn Wahlroos. Hänen rikkautensa tulivat valtion yksityistämisaallon seurauksena 90-luvun alussa, hän osasi hyödyntää häikäilettömästi suomalaista yksityistämisaaltoa laman alla. Media on antanut hänen mellastaa rauhassa vuosia pyhänä kapitalistina, ilman kritiikin häivää, kunnes viime vuoden lopulla hänen likainen menneisyytensä tuli julki.

Brjörn Wahlroosin muutto Ruotsiin kovemman verotuksen maahan, ei ollut pakomatka kovia veroja takia, vaan maineen menetyksen vuoksi häpeämuutto. Mielestäni hän on koko kuva riistoporvarin käsitteestä, sellaisesta ihmisestä, joka tuhoavat kaiken elämän ympäriltään.

Asetan toivoni niihin suomalaisiin pienyrittäjiin, jotka tekevät pitkää päivää, aamusta iltaan, päivästä toiseen. He nostavat tämän maan pohjalta ylös ja luovat Suomeen työtä. Todellisten yrittäjien pahin vihollinen on riistoporvari, joka imee heiltä mahdollisuudet menestyä aidolla kilpailulla. Valtion tukea, eli kilpailua vääristäviä tukia, eivät saa maamme köyhät pienyrittäjät, vaan maan suurimmat yritykset.

Esimerkiksi Nokia oli vuosia eniten tukea saava yritys Suomessa ja mikä oli lopputulos? Tuotekehityksen hyödyt Suomesta korjaavat maailman rikkaimmat ihmiset, kun suomalainen tuotekehittelijä potkitaan pellolle projektin päätteeksi. Suurimman hyödyn Nokian menestyksestä lopulta korjasivat yksittäiset bisnesenkelit Amerikasta.

Toivon liekki on sammumassa monella työläisellä, tämän liekin sammuttaa riistoporvari, joka ei näe ahneudeltaan tätä päivää pidemmälle. Mikä on sellaisen yhteiskunnan järjestys, missä yhä pienempi osa pitää kaikkia maailman varoja hallussaan? Kuljemmeko kohti maailman tuhoa? Se on meistä kiinni, välitetään toisistamme ja kiinnitetään huomiota maailman rahavirtojen jakamiseen yhä useammalle.

Ari Wigelius
Tampere