Ari Wigelius

Blogi

#Porukka päättää! – Ari Wigelius

Demarinuoret käynnisti tänään #Porukka päättää – nimisen kampanjan, jonka ideana on kertoa millainen maailma olisi, jos me saisimme siitä päättää. Tarkoituksena on myös kertoa oma tarina siitä, miten minusta tuli demarinuori ja demari.

Kuinka Arista tuli demari?

Neljä vuotta sitten, en edes olisi voinut kuvitella olevani mukana politiikassa. Seurasin toki tiiviisti politiikkaa, esimerkiksi eduskunnan kyselytunnit ovat aina olleet minulle viikon kohokohtia, sekä päivän uutisia olen seurannut tiiviisti. Koin tiedostavani ongelmia yhteiskunnassa, mutta ay-liikkeessä ei pystynyt niihin tarttumaan. Ylipäätänsä koin tarvitsevani elämääni enemmän konkreettisia tekoja. En kuitenkaan osannut lähteä vielä mukaan toimintaan.

 

Syksyllä 2011 sain kutsun SDP:n Pirkanmaan piirin sihteeriltä Hanna Plattoselta saapua Meidän SDP tilaisuuteen Tampereen Työväentalolla. Menin rohkaistuneena tilaisuuteen, minne oli saapunut noin 50 puolueen jäsentä. Silloinen puoluesihteeri Mikael Jungner oli saapunut puhumaan tilaisuuteen. Innostuin tilaisuuden yhteishengestä ja siitä, kuinka innostuneita uusia kasvoja oli muitakin.

Lähdin etsimään tietoa puolueesta ja kuinka se toimii paikallisesti. Seuraavassa tilaisuudessa kuukauden päästä oli puhumassa kansanedustaja Antti Lindtman ja Tampereen kaupunginvaltuutettu Pekka Salmi. Tilaisuuden juonsi Sanna Marin, jolta lähdin tilaisuuden jälkeen kyselemään demareiden toiminnasta, miten siihen pääsisi mukaan? Sain häneltä kuulla Demarinuorten toiminnasta ja suositteli lähteä sitä kautta mukaan. Tämä vinkki olikin hyvä, koska sain toissa vuonna toiminnan kautta paljon tietoa demareiden toiminnasta. Kiitos Sanna! Vuoden 2012 aikana tapasin innostuneita nuoria ympäri Suomen, oli vakuuttavaa havaita kuinka fiksuja nuoria oli mukana toiminnassa.

Olin vuoden 2012 aikana mukana monissa tapahtumissa, niin Demarinuorten kuin itse puolueenkin. Löysin itsestäni myös uuden puolen ja rupesin kirjoittamaan kirjoituksia. Aiheina työelämä ja sen monet ulottuvuudet. Moni teistä onkin varmasti lukenut kirjoituksiani lehdistä ja eri foorumeilta. Ensimmäinen kirjoitukseni koski vuokratyötä: Kun vuokratyöntekijöistä tuli kertakäyttötyöntekijöitä

Syksyllä 2012 oli edessä kunnallisvaalit, mihin lähdin ensin kokeilumielellä, mutta ajan mennessä eteenpäin halusin tehdä entistä enemmän. Oli todella mukavaa tavata ihmisiä torilla ja tavata muita ehdokkaita, niin omista kuin muistakin puolueista. Ääniä vaaleissa sain 73 kappaletta, mikä oli lievä pettymys itselleni, kun painoin niin kovaa eteenpäin vaaleissa. Mutta kun vaaleista oli kulunut vuosi, niin ymmärrän kuinka paljon tein hyviä tekoja SDP Tampereelle ja aatteelle. Sain innostuksellani muutkin mukaan tekemään entistä enemmän puolueen hyväksi. Vaalien jälkeen olen painanut entistä enemmän, sen ovat varmasti kaikki aktiivit huomanneet. Politiikassa henkilökohtaiset tavoitteeni ovat paikallisia ja valtakunnan politiikkaa pyrin vaikuttamaan Jussi-Pekka Ahosen vaalipäällikkönä eduskuntavaaleissa ensi keväänä.

Miksi juuri SDP? Vaikka juureni ovat hyvin kallellaan Vasemmistoliittoon, en ole kokenut niitä omikseni. Olen koko elämäni seurannut politiikkaa melkoisella intohimolla. Hämeenlinnassa sain ensimmäisen kerran äänestää ja ehdokkaakseni muodostui demarien Johannes Koskinen. Tampereelle muutettuani seuraavissa eduskuntavaaleissa äänestin Jukka Gustafssonia. Äänestyskäyttäytymiseni perusteella ymmärrät hieman miksi valitsin SDP:n. Miksi siis? Ennen kaikkea puolueen historia ja edustajat ovat tehneet minuun aina suuren vaikutuksen. Jokainen meistä pystyy vaikuttamaan asioihin, kunhan vain haluamme sitä tarpeeksi. Lue lisää: Työ ja ay-vaikuttaminen

Tasa-arvo ja solidarisuus, ovat minulle tärkeitä arvoja. Kaikkia ihmisiä tulee kunnioittaa heidän tekojensa perusteella, ei heidän ikänsä, ulkonäkönsä tai sukupuolensa perusteella. Myös menestyminen on minusta sallittua, esimerkkinä Supercellin tapaiset menestystarinat. Menestyä siis saa, kunhan se tehdään omilla avuin, ei riistämällä työntekijöitä tai käyttämällä valtion tukia väärin. Mitä enemmän ymmärrän sosialidemokratian mahdollisuuksista, sitä varmempi olen tiestäni oikeassa puolueessa. Me ymmärrämme yhteistyön merkityksen, tekojen kautta lähtee minun arvostukseni ihmiseen. Mitä enemmän on mukana politiikassa, sitä enemmän ymmärtää ihmistä politiikan takana.

Mitkä asiat sitten minua huolestuttavat yhteiskunnassa, eli mihin haluan vaikuttaa? Viimeisen vuoden aikana olemme Jussi-Pekka Ahosen kanssa tehneet töitä Pirkanmaalla, että eri kunnat saisivat kesätyön lisäämiseksi tähtäävän aloitteen käsiteltäväksi. Lisäksi olemme Ahosen kanssa aloittaneet useita muita projekteja, joista tulette kuulemaan vuoden aikana.

Vuoden 2013 marraskuussa minut valittiin poliittiseen korkeakouluun. Vuoden 2014 alkupuolisko on lähtenyt hyvin käytiin. Koulutukseen valitussa porukassa on valtavasti potentiaalia ja keskustelut kursseilla ovat olleet antoisia. Poliittinen suunta ei ole niin selkeä, vaan varsin erilaisin ajatuksin puoluetta tullaan ohjamaan puolueen sisällä. Vaikuttaminen on siis puolueen jokaisen jäsenen käsissä ja myös tulevaisuudessa saamme kuulla useita eri linjoja puolueen sisällä. Hyvä niin!

Matkallani olen tavannut myös monia muita ihmisiä, jotka kertoivat mielipiteensä minusta.
Lue Arista sanottua ja ehkä ymmärrät miksi politiikkaan kannattaa lähteä.

Nyky-yhteiskunnassa sosiaalinen media on ottanut valtaa aidolta vaikuttamiselta. Facebookissa jaetaan ja tykkäillään, mutta siihen se liian usein jää. Samalla nuorten oikeudet ovat jääneet heitteille. Käytän itse paljon Facebookia ja muita välineitä, mutta pidän tärkeänä myös tavata ihmisiä ihan kasvokkain toreilla ja tapahtumissa. Aito keskusteluyhteys on tärkeää meille kaikille iästä riippumatta. Sen olen huomannut, kun olen jutellut ihmisten kanssa toreilla.

Politiikka on tuonut elämääni mitä mahtavampia ihmisiä ympäri Suomen. On ollut todella ilahduttava huomata, kuinka sosialidemokraattinen liike elää niin monissa ihmisissä. Kannatusluvut eivät kerro totuutta, vain teot ihmisille, siksi olen mukana sosialidemokraattisessa liikkeessä. #porukka päättää!


Minä haastan kampanjaan mukaan tarinaani mukaillen kertomaan:
Miten minusta tuli demari?

1.  Sanna Marinin
2.  Seppo Tuovisen
3.  Jussi-Pekka Ahosen
4.  Antti Koskelan
5.  Anette Karlssonin

Kerro lyhyesti miten sinusta tuli demari/demarinuori ja jaa tarinasi meille muille! Haasta viisi demaria/demarinuorta mukaan!

Linkki Facebook-tapahtumaan