Ari Wigelius

Ay-Uutisia

PAM:n puheenjohtaja Tampereella

PAM:n puheenjohtaja Ann Selin ja minä Vapputunnelmissa.

 

 

 

 

 

 

 

Ann Selin oli pitämässä Vappupuheen Tampereella ja sen voit lukea alta.

VAPPUPUHE: ANN SELIN 1.5.2012/TAMPERE

 

Arvoisa vappukansa, hyvät toverit!

Haluan toivottaa kaikille paikalla olijoille mitä upeinta kansainvälisen työn päivää. On hienoa olla (paikalla) täällä Tampereella vastaanottamassa juhlapäivää kanssanne.

Tänään, työn päivänä on hyvä kiinnittää huomiota työmarkkinoiden ja työelämän tilaan. Näitä kahta tasoa, yhteiskunnallista ja paikallista, neuvottelupöytiä ja työpaikkoja, yhdistää yksi yhteinen teema, joka on viime vuosina ollut haussa. Se on luottamus.

Suomi on ollut maa, jossa kansalaisten toisiaan, ja myös yhteiskuntaa kohtaan, tuntema luottamus on ollut korkealla tasolla. Tämä luottamus on näkynyt hyvinvointivaltion korkeana kannatuksena, naapuriapuna, yhteisöllisyytenä ja hyvänä itsetuntona. Se on myös näkynyt työmarkkinoilla, jossa yhteistyöllä on saatu paljon aikaan. Yhteistyöllä ja sen edellytyksellä, luottamuksella, on koko suomalainen yhteiskuntamalli rakennettu.

Luottamus on kuitenkin viime vuosina ollut koetuksella. Tämä on näkynyt niin yhteiskuntapolitiikassa kuin työmarkkinoilla. Yhteiskunnassa on saanut sijaa pelko, halu eristäytyä maailmasta ja jopa silkka vihanlietsonta erilaisia tai eri tavalla ajattelevia ihmisiä kohtaan. Työmarkkinoilla koventuneet asenteet taas johtivat edellisen hallituksen aikana työnantajien irtisanoutumiseen tulopolitiikasta ja kokonaisratkaisuista.

Epäluottamuksen ilmapiiri on totta myös monilla työpaikoilla. Olemme kaikki saaneet lukea lehdistä, miten vaikkapa Finnairin työntekijät ovat säästäneet palkoistaan ja eduistaan, jopa tauoistaan samalla, kun toimiva johto on laskuttanut vaikeuksissa olevalta yhtiöltä ylimääräisiä bonuksia pelkästä työssä pysymisestään. Tämä loukkaa ihmisten oikeustajua ja kohtuutta.

Finnair on vain yksi monista. Työn turvattomuus, epäselvyydet ja koettu epäoikeudenmukaisuus työpaikoilla, vajaat työtunnit, määräaikaisena työntekijänä roikottaminen ja sijaisuuksien tai pätkien ketjuttaminen, kaikki ovat niitä arjen ilmiöitä, jotka aikaansaavat työelämän pahaa oloa, epäluottamusta ja sitä kautta lisäävät työssä sairastumisen uhkaa.

Luottamusta voidaan onneksi myös rakentaa. Tähän on pyrittävä niin yhteiskunnan tasolla kuin paikallisesti työpaikoilla, arjessa ja myös työmarkkinapöydissä.

 

Hyvät kuulijat,

Viime syksynä solmitussa raamisopimuksessa, tässä ”uuden ajan keskitetyssä”, oli jo itsessään kyse luottamuksen rakentamisesta. Pitkään jäissä olleet keskustelut laajoista ratkaisuista saivat uudelleen vauhtia hallituksen vaihtumisen myötä.

Raamisopimus oli monella tavoin tärkeä avaus. Yhtäältä sen puitteissa luotiin uusia tapoja tehdä yhteistyötä. Kolmikantayhteistyö toimii ja mukautuu ajan vaatimuksiin. Raamisopimuksen avulla kyettiin tehokkaasti vaikuttamaan koko maan kannalta tärkeisiin kysymyksiin kilpailukyvyn ja palkansaajien ostovoiman kehittymisestä. Sen yhteydessä sovittiin myös merkittävistä parannuksista erityisesti pätkätyöntekijöiden työttömyysturvaan, työssä jaksamiseen sekä avattiin tietä uudenlaiseen ajatteluun mm. koulutuksen osalta. Entistä selkeämmin tunnistetaan, ettei koulutus ja oppiminen voi loppua suoritettuun tutkintoon. Kouluttautuminen ja osaamisen kehittäminen kuuluu kaikkeen työhön, ammatin lomaan.

Konkreettisten toimien lisäksi itse luottamuksen rakentaminen sai sopimuksessa huomiota. Raamisopimuksen osana päätettiin yhteiseksi tavoitteeksi lisätä luottamusta ja yhteisiin etuihin perustuvaa rakentavaa yhteistoimintaa työmarkkinoilla ja talouspolitiikassa. Tässä tarkoituksessa pyritään kartoittamaan ja poistamaan työmarkkinoita eri tasoilla vaivaavia luottamusongelmia.

Tässä työssä halutaan yhteisesti kehittää avoimuutta, keskinäistä arvostusta ja luottamusta työmarkkinoilla sekä löytää uusia toimintatapoja, joita tulisi soveltaa niin työpaikkatasolla kuin liitoissa ja keskusjärjestöissäkin.

Kyseessä on erittäin tärkeä hanke, johon toivon itsekin voivani antaa vahvan panoksen. Ilmoittaudun, nyt ja tässä, olevani käytettävissä kaikissa mahdollisissa käänteissä tämän työn edistämiseksi. Tässä, jos missä, luodaan pohjaa tulevaisuuden työmarkkinaratkaisuille, työelämän parantamiselle, työntekijöiden hyvinvoinnille ja yritysten menestykselle – sekä ennen kaikkea myös näiden kautta hyvinvointivaltion rahoituksen kannalta tärkeälle työurien pidentämiselle Paljon tärkeämpää pohjatyötä tuleville työmarkkinaratkaisuille tuskin voisi tehdä. Ryhdytään siis hommiin – olen valmis.

 

Eräs keskeinen kysymys liittyy tasapainoon työnantajien rikkomusten sekä työntekijöiden työrauharikkomusten välillä. Ei ole oikein, että työnantajat vaativat vuodesta toiseen lakkojen rangaistavuuden lisäämistä, kun samalla he itse rikkovat lakeja muun muassa alipalkkauksella tai palkkojen maksamatta jättämisellä. Tällä hetkellä työntekijälle kuuluvan palkan varastamisesta ei seuraa rangaistusta, vain maksamatta jääneen osuuden viivästynyt suoritus. Tämä on väärin.

Luottamuksen syntymiseen vaikuttavat monet tekijät. Työntekijöiden kannalta oleellisia ovat kokemukset turvallisuudesta, joustavuudesta, menettelytapojen oikeudenmukaisuudesta, osallisuudesta ja hyvästä tunnelmasta; fiiliksestä.  Näitä teemoja voidaan edelleen avata. Turvallisuuden tunteen kannalta oleellisinta on, että sovituista asioista pidetään kiinni. Turvattomuutta luova poukkoilu hermostuttaa, stressaa ja saa aikaan ärtymystä.

Joustavuudella tarkoitan sellaista aikuisten ihmisten välistä molemminpuolista keskustelua, jossa pyritään yhdistämään työntekijän ja työnantajan edut, ja jossa ihminen nähdään ihmisenä. Työajan on voitava joustaa, jotta lasten haku tai ikääntyneen vanhemman tai sukulaisen hoiva onnistuu. Tämä aikaansaa hyvää kehää, jossa työntekijä oppii myös arvostamaan työpaikkaansa.

Oikeudenmukaisuuden kannalta oleellista on tasapuolinen kohtelu. Hyvä työyhteisö ei suosi toisia ihmisiä toisten kustannuksella, vaan kertoo avoimesti ja rehellisesti muuttuvista tilanteista ja kohtelee ihmisiä vastuuntuntoisina, järkipuhetta arvostavina aikuisina.  Osallisuuden vaatimus taas koskee mahdollisuutta kehittyä omassa työssään sekä vaikuttaa siihen.

Työpaikkakiusaaminen on saanut paljon huomiota julkisuudessa viime aikoina. Superkarttumat tai muut kannusteet eivät auta työssä jaksamisessa ja viihtymisessä, ellei ilmapiiri työpaikoilla ole hyvä. Henkinen väkivalta, tiedon pimittäminen, epäasiallinen kohtelu tai ryhmästä ulos sulkeminen ovat valitettavan yleisiä ilmiöitä koko yhteiskunnassamme. Kaikenlaiselle kiusaamiselle onkin asetettava ehdoton nollatoleranssi.

Näitä edellä mainittuja teemoja, turvaa, joustavuutta, oikeudenmukaisuutta, osallisuutta ja hyvää mieltä voitaisiin mielestäni perustellusti pitää työelämän ihmisoikeuksina. Ne kuuluvat kaikille työtä tekeville.

Vastaavasti on olemassa myös velvollisuuksia. Hyvällä työpaikalla jokainen työntekijä tekee parhaansa, noudattaa yhdessä noudatettuja sääntöjä, tunnistaa omat vahvuutensa ja heikkoutensa ja on valmis myös paitsi kiittämään, myös antamaan anteeksi.

 

Hyvät kuulijat,

Työmarkkinaneuvotteluja tunnutaan pitävän jollain lailla mystisinä. Ihan oma lajinsa se toki onkin ja siksi esimerkiksi liikeneuvottelujen analogiat eivät niihin istu.

Työmarkkinaneuvotteluissa ei voi vaihtaa kumppania, kuten liikeneuvotteluissa tavan takaa tehdään, jollei neuvotteluissa onnistuta. Työmarkkinoilla löydät saman neuvottelukumppanin edestäsi uudelleen ja uudelleen. Tämä on pitkäjänteistä työtä, jossa onnistuminen edellyttää osapuolilta luottamuksellisia suhteita.

Vastakkainasettelusta ja sen turmiollisuudesta olemme viime vuosina kuulleet lukuisia mielipiteitä. Eihän se tietenkään mikään itsetarkoitus olekaan. Monissa asioissa työnantajilla ja työntekijöillä on yhteisiä päämääriä. Konstit tavoitteiden saavuttamiseksi tosin voivat näyttää pöydän eri puolilla hyvinkin erilaisilta. On myös asioita, joissa tavoitteet ovat ihan aidosti ristiriitaiset. Onko niiden esiintuominen ja käsittely vastakkainasettelua? No ei ole.

Neuvotteluosapuolet ovat jäsentensä edunvalvojia ja heidän tehtävänsä on tuoda neuvotteluun jäsenille merkitykselliset seikat. Se on ihan peruslähtökohta. Mitä pöytään sitten tuodaan? Neuvottelijoilla on asiassa suuri vastuu. Jos lähtökohtana on olla suututtamatta ketään, miellyttää kaikkia – tietenkin erityisesti omia jäseniä – niin ennuste onnistumisesta ei ole kovin hyvä. Eivät jäsenet ole keskenäänkään kaikista asioista samaa mieltä. Miellyttämisellä ei siis pitkälle pötkitä.

Neuvottelijoiden tulee osata priorisoida tavoitteet, nähdä mahdollisten muutosten vaikutukset pitkällä sihdillä ja kyetä muodostamaan laaja kokonaiskuva tilanteesta. Pitää olla aito tahtotila ja asialliset perustelut, joihin voi perustaa uskonsa tavoitteiden vaikutusten oikeellisuuteen ja oikeutukseen. Lisäksi pitää ehdottomasti olla riittävät valtuudet omiltaan. Neuvottelutulos on aina kompromissi ja sen saavuttamiseksi pitää olla mahdollisuus käyttää kaikkia niitä elementtejä, jotka voivat tässä olla avuksi.

Selkävoittoja tässä lajissa ei voi kovin montaa kertaa ottaa. Sellaisiin pyrkiminen onkin todella epäviisasta. Pitkän tähtäimen kompromissi on varmasti vähemmän kiinnostava kuin näyttävä kertavoitto, mutta uskon vakaasti siihen, että on jäsenten edun mukaista toimia asiallisesti ja pitkäjänteisesti.

Hyvän ja luottamuksellisen neuvottelukulttuurin syntyminen edellyttää sitä, että ollaan neuvotteluosapuolten kanssa mieluummin paljon kuin vähän kanssakäymisissä, kuullaan aidosti myös toisen osapuolen tavoitteiden perustelut ja toimitaan ratkaisukeskeisesti. Tästä voi parhaimmillaan syntyä niitä kaikkien toivomia – molemmat voittavat – tuloksia.

 

Hyvät kuulijat,

Syksyllä käydään kunnallisvaalit. Näissä vaaleissa valitaan tuhansia arjen asiantuntijoita päättämään lähipalveluista, kaavoituksesta, leikkipaikoista ja pururadoista. Sanalla sanoen kaikesta siitä, minkä puitteissa ihmiset viettävät arkensa.

Suomessa kuntien toimivalta maailman suurin. Samaan aikaan eräs tämän vaalikauden suurimmista hankkeista, kuntauudistus, toteutuu muodossa tai toisessa seuraavien valtuutettujen kauden aikana. Tässä uudistuksessa luodaan ne rakenteet, joissa tämän päivän lapset tulevat kasvattamaan omia lapsiaan. Siksi ei ole lainkaan yhdentekevää, ketkä nämä sokkelit valavat.

Palkansaajien kannalta on erittäin tärkeää, että valtuustoihin valitaan sellaisia työtä tekevien ihmisten edustajia, jotka ymmärtävät ihmisten arjen tarpeita. Myös arvoilla on väliä. Työväenliikkeen vahvat arvot, tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus, luovat hyvän pohjan vaikuttavalle toiminnalle.

Eri tahoilla valmistellaan kuntavaaliohjelmia. Palvelualojen ammattiliiton kuntavaalitavoitteet ryhmittyvät tärkeimpien arjen asioiden ympärille. Niistä keskeisin on terveys. Suomessa terveyserot ovat kasvaneet hälyttävällä tavalla. Ero köyhimpien ja varakkaampien suomalaisten välillä on jo nyt miesten kohdalla toistakymmentä vuotta. Köyhän ja pienituloisen elämä on lyhyempi kuin rikkaan.

Terveyspalveluiden parantaminen ja työkykyä ylläpitävä ennaltaehkäisevä toiminta on paitsi oikeudenmukaista, myös tehokasta. Nykymuotoinen tilanne, jossa sairaudet pääsevät kroonistumaan erityisesti niiden ihmisten osalta, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää yksityistä ohituskaistaa, on paitsi inhimillinen, myös taloudellinen tragedia.

Työn ja perhe-elämän sujuva yhteensovittaminen on keskeinen osa hyvän kunnan toimintaa. Tämä tarkoittaa kohtuuhintaista ja laadukasta, tarpeen mukaan auki olevaa päivähoitoa. Liian monessa kunnassa vuorotyössä olevan perheen, yksinhuoltajista puhumattakaan, voi olla vaikea löytää lapsilleen sopivaa hoitoa läheltä. Tähän epäkohtaan on puututtava.

Erityisesti kasvukeskuksissa, kuten täällä Tampereella, korostuu myös asumisen hinta. Moni palkansaaja sinnittelee toimeentulovaikeuksissa tai asuu liian ahtaasti korkeiden vuokrien vuoksi. Tämän vuoksi on oleellista tehostaa asuntopolitiikkaa. On voitava varmistua siitä, etteivät työpaikat jää täyttämättä tai ihminen putoa köyhyyteen korkeiden asumiskustannusten vuoksi.

Kunnallisvaaleissa otetaan kantaa myös palveluiden järjestämisen tapaan. Kuntapalveluita kilpailutettaessa tärkeintä on laatu. Työntekijöiden asema on turvattava kaikissa tilanteissa ja kuntalaisten voitava luottaa palvelun tasoon, oli se sitten yksityisen tai julkisen sektorin tuottamaa. Pelkkä hinnalla kilpailu uhkaa työntekijöiden työehtoja sekä palveluiden kehittämistä.

 

Hyvät kuulijat.

Kuten vain otettu lääke auttaa, myös vain annettu ääni vaikuttaa. Vetoankin kaikkiin paikalla olijoihin paitsi oman äänenne käyttämisen puolesta, myös ryhtymään äänten vahvistajiksi. Kertokaa tutuillenne ja ystävillenne, että äänestätte. Kannustakaa heitä toimimaan samoin.

Äänestäjien passivoituminen ja väsähtäminen uhkaa demokratian merkittäviä saavutuksia, ja ennen kaikkea, syö sen tulevaisuuden. Siksi äänestämään ja vaikuttamaan kannustaminen on niin tärkeää.

Tätä työtä ei näinä päivinä voi media hoitaa. Kyse on ihmisistä. Mielenkiintoisempaa kuin julkisuuden henkilön äänestyssuositus on ystävän, työkaverin tai naapurin suositus. Niissä kyse on aidoista äänistä, arjen asiantuntemuksesta.

Näillä sanoilla haluan toivottaa kaikille vielä kerran iloista ja aurinkoista vappua! Kiitos!

 

 

 

 

 

(https://www.pam.fi/fi/uutiset/Sivut/annselintoimivattyomarkkinatperustuvatluottamukseen.aspx)