Ari Wigelius

Blogi

Kolme pointtia Yleisestä työttömyyskassasta eroamiseen

Arvoisa yleisen työttömyyskassan jäsen, kerron sinulle kolme syytä erota YTK:sta ja liittyä oman alan ammattiliittoon. Pyrin kertomaan sinulle syyt suoraan ja rehellisesti.

1. Edunvalvonta

YTK on pelkkä työttömyyskassa, kun ammattiliitot valvovat työntekijöiden etuja laajasti. YTK:n jäsen maksaa pelkästään työttömyysturvasta, eli he eivät puolusta suomalaisia työpaikkoja, vaan maksavat vain ansiosidonnaista työttömyyden kohdatessa.

Lakimiespalveluja voi ostaa lisämaksusta, mutta tämä palvelu on ostettu ulkopuolelta LähiTapiolasta, joka ei takaa työntekijälle edes minimiturvaa riitatapauksien sattuessa. Ammattiliittojen lakimiehet ovat vuosia ratkoneet oman alan riitatapauksia oikeudessa ja ovat näin hyvin tietoisia ongelmista.

Usein ay-liikkeessä riitatapauksia ei tarvitse viedä kuluttaviin oikeuskäsittelyihin, koska työpaikoilla luottamusmiehet ehkäisevät riitatapauksien synnyn jo etukäteen. Luottamusmiehiä ei ole, mikäli työntekijät eivät kuulu oman alan ammattiliittoon.

Ammattiliitot neuvottelevat työehtosopimuksia(TES), joiden perusteella suomalaisilla työmarkkinoilla pelisäännöt ovat reilut kaikille. Esim. viiden päivän työviikko ei ole ollut aina itsestään selvyys.

2. YTK:n jäsenmaksu sama kaikille, mutta maksut jäsenille eivät.

YTK nostaa maksuaan vuoden 2015 alussa 118 euroon vuodessa. Moni liittyy YTK:an, koska haluavat säästää rahaa. Otetaan esimerkiksi Suomessa paljon työllistävät palvelualat, joilla tehdään paljon osa-aikaista työtä. Mitä vähemmän tienaat, sitä enemmän maksat YTK:n jäsenenä hyvätuloisten työttömyysturvamaksuja.

Selitys: YTK:n maksu on sama kaikille, tienaat sitten 2000 e/kk tai 5000 e/kk, maksaa työntekijä turvasta vuosimaksun verran. Työttömyysturva työttömyyden kohdatessa ei kuitenkaan heille ole sama, vaan ansiosidonnaisen päivärahan erotus esimerkkitapauksessa on 44,34 euroa, joka päivä, kun hän saa ansiosidonnaista. (Lähde YTK:n kotisivut)

Hyvin toimeentulevat siis saavat ansiosidonnaista paljon enemmän kuin pientä palkkaa saavat osa-aikaiset työntekijät, vaikka YTK perii heiltä saman vuosimaksun. Ammattiliittojen kassat perivät työntekijöiltä tulojen mukaan maksua, joten hyvin toimeentulevat maksavat enemmän ja pientä palkkaa saavat vähemmän. Miksi? Koska se on oikeudenmukaista.

3. Ammattiliittojen tuoma turva katoaa?

Suomalaiset ammattiliitot ovat taanneet meille suotuisat mahdollisuudet kehittää työelämän oikeuksia ja saada työstä kohtuullista palkkaa. Tulevaisuudessa tulemme kuitenkin globalisaation myötä kohtaamaan kovia haasteita, kun digilisaatio ja robotisaation etenevät kovaa vauhtia uusille aloille.

Mikäli meillä ei ole ammattiliittoja turvana tulevaisuudessa, menevät meiltä työpaikat, joilla työntekijä voi elättää perheensä. Tämä muutos johtaa osa-aikaisuuden lisääntymiseen Suomessa. Nykyisellään osa-aikaisuus tarkoittaa esim. kaupan alalla köyhyydessä elämistä. Pitkät työurat osa-aikaisissa työsuhteissa tarkoittavat pieniä eläkkeitä. YTK:n pohjimmainen tarkoitus on tuhota työntekijöiden turva tulevaisuudessa, kun työntekijöillä ei ole enää turvaa, voidaan lähteä heikentämään työntekijöiden työsuhdeturvaa..

Loppusanat
Syitä minulla olisi sinun eroamiseen YTK:sta vielä monia, mutta eikös tässä ollut jo kolme hyvää pointtia? Niinpä. Puolustetaan suomalaisia työpaikkoja yhtenä rintamana reilusti toimivien yrittäjien kanssa. Monet heistä arvostavat suomalaisia ammattiliittoja, koska ne toimivat avoimesti ja rehellisesti, silloin asioilla on tapana sujua mallikkaasti. Yrityksen menestykseen Suomessa tarvitaan rohkeita yrittäjiä ja ammattitaitoisia työntekijöitä. Sitoudutaan siis reiluihin työmarkkinoihin ja pidetään puoliamme pelisääntöjen mukaan.

Ari Wigelius
Tampere

Kirjoituksen lähteet: www.sak.fi, www.ytk.fi ja www.pam.fi.

Kiinnostaako sinua kuulla lisää totuuksia YTK:sta?
Liity Facebook-ryhmään: Paljastetaan YTK:sta totuus – yhdessä ahneutta vastaan

Aikaisemmat kirjoitukseni yleisestä työttömyyskassasta:

YTK heikentämässä työntekijän asemaa työmarkkinoilla (10.4.2013)

YTK huijaa vastavalmistuneita mainoskampanjassaan (27.5.2014)

Ammattiliittojen ja Yleisen työttömyyskassan saavutukset 1889-2014 (1.10.2014)

Kirjoitus on luettavissa myös Uuden Suomen-blogissani.