Ari Wigelius

Blogi

Kodittomat ansaitsevat mahdollisuuden

Suomalainen yhteiskunta on rikkaampi kuin koskaan. Vaikka elämme pitkittyneessä taantumassa, niin moni työssäkäyvä voi hyvin. Emme näe ympärillä tapahtuvaa kärsimystä, koska olemme luoneet ympärillemme kiillotetun lasikuplan. Suurien kaupunkien keskustoissa nähdään kesäisin joukoittain humalaisia laitapuolenkulkijoita. Kodittomien määrää on saatu laskettua täällä Tampereella viime vuosina, kun vuonna 2009 heitä oli 406 kappaletta, on heitä tällä hetkellä noin 300 kappaletta. Tähän on haettu monia syitä, mutta yhtenä tärkeimpänä voidaan pitää Mustan Lampaan toimintaan Tampereen Keskustassa. Toiminta on nojannut vapaaehtoisten ja Tampereen seurakunnan muutamiin työntekijöihin, jotka ovat luoneet ympärilleen luottamuksen ympyrän, mihin kodittomat ovat tulleet mielellään.

Jaoin aikoinaan Aamulehteä Tampereen Keskustassa Sokoksen ja Kuninkaan kadun ympäristössä. Muistan kuinka jakaessani lehtiä rappusissa tuli vastaan kodittomia, suurin osa heistä oli selvin päin, eikä aiheuttanut muuta häiriötä kuin rappusissa joutui väistämään. Oikeastaan päinvastoin, moni koditon tuli jutulle ja juttelivat niitä näitä. Tosin kyllä ongelmiakin tuli lehteä jakaessa, mutta niitä tuli lähinnä päihtyneistä rikkaiden lapsista, jotka huutelivat minulle, että mene oikeisiin töihin tai ohi kulkiessaan osoittivat selvästi halveksuvia katseita. Rikkaiden kivitaloissa kun ei tavallisten ihmisten ei toivota tuovan hiekkaa lattialle.

Kuva kodittomien yöstä Tampereelta Mustasta Lampaasta 17.10.2013. Aktiivit ja työntekijät järjestivät näytöksen juhlavieraille.


Monille meistä kodin lämpö ja sen monet mukavuudet ovat niin itsestäänselvyyksiä, ettei niitä osaa arvostaa ennen kuin niitä ilman joutuu olemaan. Joillekin kaukosäätimen paristojen loppuminen aiheuttaa jo pienen kriisin. Kodittomalle lämpimän yösijan löytyminen on joka öinen haaste. Toki monet konkarit osaavat nimetä heti monia hyviä yöpaikkoja, mutta tuskin kukaan meistä näitä yösijoja hyvinä pitäisi. Kun ottaa vielä huomioon, millainen uhka heillä on joutua ryöstetyksi tai väkivallan kohteeksi.

Onko meillä yhtenä maailman rikkaimpana valtiona varaa kääntää kasvot avun tarvitsijoilta? Moniko välittää kadun kulmaan tuupertuneesta alkoholistista, kun hän on itse tilaansa syyllinen? Toki tämä on osittain totta. Mutta itselle tulee mieleen, miten he ovat joutuneet ahdinkoon? Moniko meistä voisi joutua vastaavaan tilaan, mikäli elämässä kaikki menisi yhtäkkiä pilalle? Työttömyys, avioero, alkoholismi, peliongelmat, lainat, maksuhäiriömerkintä, sairaudet. Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle. Moniko meistä horjuu kuilun reunalla joutua kodittomaksi, ilman että edes voimme sille mitään?

Toivon Tampereen kaupungin tarttuvan tähän haasteeseen kovemmin, ettei hyvin alkuun saatettu työ valu hukkaan. Kodittomat ansaitsevat toisen mahdollisuuden ja meillä on siihen varaa. Kehittyvissä maissa kodittomista ja vähävaraisista ei välitetä, näissä maissa eri arvoisuus on huipussaan. Rikkaat pystyttävät asuinalueiden ympärilleen korkeita aitoja ja vartijat vartioivat porttien edessä. Emmehän halua tämän tapaista kulttuuria Tampereelle? Tampereelle kaivataan kaupungin vuokrataloja, joissa vähävaraisillakin olisi varaa asua. Oikeus lämpimään kotiin pitää olla jokaisella suomalaiselle, tulotasosta riippumatta.

Ari Wigelius
Tampere