Ari Wigelius

Blogi

Arvostetaan työntekijöitä koko maailmassa

Viime aikoina puheet ammattiyhdistysliikkeen tulevaisuudesta ovat nousseet pintaan yhä useammin. Monet sanovat suomalaisen ay-liikkeen olevan juuttunut puolustamaan jo saavutettuja oikeuksia. Katsoessani dokumenttia työläisten huonoista oikeuksista Aasiassa mieleeni heräsi keskustelut ja palautteet, joita olen saanut ay-aktiivina. Pitäisikö ay-liikkeen tehdä jotain erilailla? Voisimmeko me suomalaiset tehdä ja saada enemmän maailmalta?

Teollisuus hylkää Kiinan (Yle Ulkolinja 3.7.) Kiinan teollisuustyöläiset vaativat dokumentissa lisää palkkaa ja parannuksia työoloihin. Muutokset nostavat työvoimakustannuksia, ja moni yritys on siirtänyt tuotantonsa alemman kustannustason maihin, kuten Kambodzaan ja Bangladeshiin. Ohjelmaa katsoessani havahduin omiin oikeuksiini, Suomessa ay-aktiivi saa olla rauhassa, eikä meidän tarvitse pelätä valtion vainoa. Suomessa myös Kokoomus on tunnustanut työntekijöiden arvon ja työntekijöiden annetaan järjestäytyä rauhassa. Tosin viime aikoina Libera-säätiön tapaiset järjestöt ovat tulleet vaatimaan samaa kohtelua suomalaisille kuin miten Aasian tehtaissa kohdellaan työntekijöitä. Onneksi korkeatasoinen peruskoulutus on taannut suomalaisille työntekijöille kyvyn puolustaa omia oikeuksiaan ja tarpeen tullen ay-liike on tullut avuksi vaativimmissa riitatilanteissa.

Reilusta kaupasta länsimaiden pelastus?

Reilu kauppa tarjoaa yrityksille mahdollisuuksia toteuttaa yhteiskuntavastuuta ja erottua kilpailijoista. Pitäisikö tästä merkinnästä tehdä pakollinen länsimaissa? Nykyään esim. tupakoissa on mitä radikaalimpia merkintöjä tupakan vaarallisuudesta. Pitäisikö myös vaatteissa ja muissa tuotteissa olla merkintä, että ne on valmistettu työntekijöitä kunnioittaen? Tällä tavoin hyvinvointia voitaisiin jakaa enemmän koko maailmalle, eikä vain muutamalle prosentille väestöstä. Myös Pohjoismaista tulisi työntekijöiden oloja katsoessa maailman kärkimaita maailmassa. Uskon kuluttajien hyötyvän tästä myös pidemmällä aikavälillä, kun tuotantoa siirretään niihin maihin, missä valtiot ja yritykset noudattavat kansainvälisesti hyväksyttyjä normeja työpaikoilla. Miksi sallimme kolmansien maailman maiden riiston ja ostamme sen jälkeen näitä tuotteita törkeällä katteella? Onko todella niin, että hinnalla ei ole mitään väliä, kunhan se on halpa. Pitäisikö meidän miettiä myös miten tuote on valmistettu ja onko valmistuksessa kunnioitettu ihmisoikeuksia?

Kuva: Reilu kauppa ry.

Miten käy kolmansien maiden, jos siirryttäisiin reilun kaupan järjestelmään? Heitä ei enää riistettäisi, vaan länsimaat sitoutuisivat samalla nostamaan näiden maiden koulutustasoa, tässä hankkeessa Suomi voisi olla yksi kärkimaita. Rahallinen kehitysapu kun on vain tilapäinen laastari ongelmiin, mutta kun mentäisiin rakenteisiin syvemmälle, päästäisiin puuttumaan todellisiin ongelmiin. Suuryritykset eivät tämän jälkeen enää voisi kilpailuttaa työntekijöitä heikentämällä heidän olojaan epäinhimillisiksi ja vielä tämän jälkeen pyytää tuotteista länsimaissa nykyisiä hintoja.

Länsimaiden tulisi ottaa enemmän vastuuta ympäri maailmaa tapahtuvasta ihmisten riistosta. Miksi sallimme niin tehtävän näin avoimesti? Voisiko reilun kaupan järjestelmästä tulla pelastus myös Euroopalle? Kunnioitetaan jälleen kansalaisiamme ja annetaan kolmansien maiden kansalaisille mahdollisuus nähdä tulevaisuus valoisana. Miksi emme tarttuisi tähän haasteeseen?

Ari Wigelius   (sd.)
työtön, Tampere

 

Anna palautetta:

Sosiaallisessa mediassa voit antaa palautetta seuraavista kuvalinkeistä:

 

 

 

———————————————————————————-

Olen julkaissut kirjoituksen myös muualla verkossa ja voit antaa palautetta alla olevista kuvalinkeistä, voit myös kommentoida kirjoitusta kyseisissä palveluissa: