Aluevaalit 2022

Hei, olen Tampereella Härmälässä asuva perheenisä, jonka perheeseen kuuluu 4- ja 7-vuotiaat pojat vaimon lisäksi. Työskentelen Sähköliitossa toimitsijana. Vanhuspalveluita tarjoavan Koivupirtin säätiön hallituksessa olen aloittanut tämän vuoden alussa. Vapaalla pidän urheilemisesta. Kannatan jääkiekossa Ilvestä ja jalkapallossa TPV:tä. Tähtään elokuun lopussa juostavaan Tampere maratoniin.

Klikkaa kuvaa ja näet Ylen vaalikoneen vastaukseni

Lähdin aluevaaleihin ehdolle, koska haluan olla vaikuttamassa tasa-arvoisen palveluiden toteutumiseen Pirkanmaalla ja Tampereella. Kaikkialla tulee olla hyvät palvelut, riippumatta iästä tai varallisuudesta.

Erityisesti ikäihmisten ja pienten lasten palveluiden tulee olla julkisella puolella laadukkaita tulevaisuudessa, koska heillä ei ole mahdollisuuksia valita palveluiden tasoa yhtä lailla kuin työterveyden piirissä olevilla.

Hyvinvoiva henkilöstö turvaa palveluiden laadun. Palkat kuntoon!

Palvelut ja hoitolupaus eivät toteudu ilman osaavaa ja hyvinvoivaa henkilökuntaa. Ihmiset ovat toimivien palveluiden voimavara. Sote-henkilöstölle pandemian aiheuttama kuormitus on ollut merkittävä. Moni on venynyt korona-aikana oman jaksamisensa äärirajoille. Sosiaali- ja terveysalalla tehtävä työ on vastuullista ja sitä tehdään suurella sydämellä. Minulle henkilökunnan asema, hyvinvointi ja työolot ovat tärkeitä ja lupaan huolehtia henkilöstön asemasta uudistuksen aikana.

Sosiaali- ja terveysalaa on kohtaamassa työvoimapula. Tarve uusiin työntekijöihin kasvaa eläköitymisen lisäksi myös kasvavan palvelutarpeen vuoksi. Osa alalla työskentelevistä kokee myös arvostuksen puutetta ja pohtii alan vaihtoa.

Hyvinvointialueilla henkilöstön hyvinvoinnista huolehditaan. Hyvinvointialueiden työntekijöiden työolojen ja työn tekemisen ympäristön tulisi olla sellainen, että merkityksellisen työn tekeminen hyvin, ja ilman kohtuutonta työkuormaa, on aidosti mahdollista.

Jokaisella on oltava mahdollisuus kehittää osaamistaan ja vaikuttaa omaan työhönsä

Työhyvinvointi, työturvallisuus ja työssä jaksaminen muodostuvat useista asioista. Hyvä johtaminen ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön tulisi olla itsestään selvä osa jokaista työyhteisöä. Henkilöstöpolitiikassa ja työterveydessä on huomioitava elämänkaaren ja työuran eri vaiheet. Tämä edellyttää määrätietoista kehittämistyötä. Henkilöstön lisä- ja täydennyskoulutukseen tulee panostaa kaikkien henkilöstöryhmien osalta, ja henkilöstön oikeus osaamisensa kehittämiseen ja päivittämiseen työuran aikana on turvattava. Urakiertoon tulee tarjota mahdollisuuksia halukkaille.

Tavoitteena on oltava henkilöstön parempi jaksaminen ja turhan hierarkian vähentäminen. Näiden toimien vaikuttavuutta tulee arvioida jatkuvasti.

Henkilöstöllä tulee olla mahdollisuus osallistua oman työnsä kehittämiseen ja muutoksen suunnitteluun. Hyvinvointialueen tulee olla joustava ja monimuotoisuutta tukeva työnantaja, jossa johtamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Tarvitaan monipuolista hallinnon ja hyvinvointialueiden palvelukokonaisuuksien osaamista. Aluevaltuustojen tulee määrittää selkeät tavoitteet, joita johto toteuttaa. Hyvinvointialueet noudattavat hyvää työntekijäpolitiikkaa kaikilla osa-alueilla.

Palkkauksella lisätään sote-alan houkuttelevuutta

Hyvinvointialueen toiminnan käynnistyessä henkilöstön palkoissa on palkkaeroja, jotka juontuvat henkilöstön siirtymisestä eri työnantajilta. Perusteettomat palkkaerot poistetaan lain mukaisesti harmonisoimalla alemmat palkat vähitellen ylempien tasolle.

Palkkojen harmonisoinnissa avoin viestintä edesauttaa muutoksen onnistumista. Palkkaharmonisointi on luonteva askel sosiaali- ja terveysalan ammattien palkkatason ja arvostuksen saattamisessa asialliselle tasolle. Eri henkilöstöryhmien henkilöstön edustajien tosiasialliset toimintaedellytykset pitää turvata ja heidän vaikutusmahdollisuuksiensa pitää olla kunnossa kaikilla tasoilla.

Palkkaharmonisointiin on varattava riittävä rahoitus ja toteutus pitää valmistella tiiviissä yhteistyössä henkilöstön kanssa.

Palkkauksen pitää olla läpinäkyvää ja perusteettomia palkkaeroja ehkäisevää. Palkkamallin pitää kuitenkin olla joustava tavalla, joka mahdollistaa alueellisen työvoimatilanteen huomioimisen ja korkeampien palkkojen maksamisen esimerkiksi alueilla, joissa muuten olisi vaikea saada työvoimaa.

Pidemmällä aikavälillä tarvitaan laajempi tarkastelu sosiaali- ja terveysalan palkkaukseen ja työoloihin. Tarvitaan kattava suunnitelma, jolla alojen työolot ja palkkaus saatetaan sellaiselle tasolle, jolla henkilöstöresurssit turvataan ja alat säilyttävät houkuttelevuutensa nuorten silmissä.

Henkilöstöpulaa on torjuttava monin keinoin

Sote-alojen henkilöstöpula on todellinen ja siihen on tartuttava määrätietoisesti. Alojen työntekijät tekevät yhteiskunnallisesti arvokasta työtä, jonka arvostuksen on näyttävä niin työoloissa, johtamisessa kuin resurssoinnissa.

Alojen houkuttelevuutta voidaan lisätä työhyvinvoinnin kehittämisellä, hyvällä johtamisella ja riittävällä resurssoinnilla. Hyvinvointialueilla on varmistettava, että resurssit riittävät henkilöstömitoitusten mukaiseen henkilöstömäärään sekä sijaistarpeisiin. Tämä vaatii myös riittävää valvontaa mitoitusten toteutumisen osalta.

Hyvinvointialueiden pitää huolehtia työvoiman saatavuudesta muun muassa tarjoamalla oppisopimuspaikkoja ja muita työssäoppimisen mahdollisuuksia sekä nuorille että aikuisille. Myös hyvästä henkilöstöpolitiikasta syntyvä laadukas työnantajamielikuva ohjaa osaltaan nuoria kouluttautumaan alalle. Tarvitaan alueellista yhteistyötä riittävien opiskelupaikkamäärien turvaamiseksi.

Lisäksi tarvitaan myös lisää osaavaa henkilökuntaa ulkomailta. Pirkanmaan hyvinvointialueella on panostettava erityisesti maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden perehdytykseen ja kielikoulutukseen.

Vanhusasiamiehen virka on perustettava

Vanhusasiamiehen tehtävänä on alueen ikääntyneen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämistoimenpiteiden sekä palvelujen saatavuuden seuranta ja laadun valvonta. Lisäksi vanhusasiamies vastaa ikääntyneen väestön neuvonnasta ja palvelujen hakemisen ohjauksesta sekä vuosittaisesta raportoinnista.

Arvokas vanhuus on ihmisoikeus

Ikäihmisten oikeus saada yksilöllisen tarpeen mukaisia palveluita palvelutarvearvion pohjalta on turvattava aina, asumismuodosta riippumatta. Kotiin tuotavia palveluita on monipuolistettava.

Vanhusten hoivan hoitajamitoituksen tosiasiallinen toteutuminen on varmistettava Pirkanmaan hyvinvointialueella. Tarvitaan riittävät resurssit mitoitusten valvomiseen, jotta jokainen voi luottaa oman ja läheistensä hoivan toteutuvan.

Ikäihmisten tulee voida elää kodissaan turvallisesti ja saada tarvittavat, laadukkaat palvelut kotiin. Tehostetun palveluasumisen (hoiva-asuminen) on oltava mahdollista oikea-aikaisesti.

Kotona asumisen ja hoiva-asumisen väliin on luotava nykyistä enemmän turvallisia, monimuotoisia, joustavia, yhteisöllisiä ja toimintakyvyn säilymistä tukevia asumis- ja palvelukokonaisuuksia. Päivätoimintaa on tuotava yhä useampien saataville ja erilaisia lyhytaikaisen hoidon muotoja on oltava saatavilla tarvittaessa.

Omaishoitajat tekevät merkittävää työtä yhteiskuntamme hyväksi. Omaishoidon kriteerit on yhdenmukaistettava koko maassa, tuen määrää on tarkistettava ja siihen on varattava riittävät resurssit. Omaishoito ei myöskään saa johtaa palveluiden karsintaan, vaan palveluiden on tuettava omaishoitoa tehokkaasti.

Toimivat lähipalvelut on taattava ikään ja asuinpaikkaan katsomatta

Ikääntyneillä on erittäin merkittävää rooli tulevilla hyvinvointialueilla ja kunnissa. Heidät on nähtävä aktiivisina toimijoina, kokemusosaajina sekä voimavarana pelkän kuluerän sijaan.

Palveluverkosta, eli palvelupisteiden sijainnista, päätetään jokaisella hyvinvointialueella erikseen, alueen ja sen asukkaiden omista tarpeista käsin. Palveluverkon määrittelyssä on palveluiden saavutettavuus. Se tarkoittaa sitä, että palvelupisteitä on riittävästi ja ne ovat helppojen kulkuyhteyksien päässä. Palvelut, joita arjessa eniten käytetään, on oltava helpoiten saavutettavissa ja palvelujen sijoittumisen on tuettava integraation tavoitteita – samasta paikasta tulisi saada apua ja neuvoja ongelmien kokonaisuuteen sen sijaan, että asiakkaan on osattava etsiä tukea eri luukuilta.

Eri paikoissa tarvitaan erilaisia palveluita ja niiden yhdistelmiä. On tärkeää, että palveluverkkoa tarkastellaan säännöllisesti ja palveluita järjestetään siellä, missä niiden
käyttäjät ovat. Myös liikkuvien palveluiden käyttöä on tarkasteltava alueellisesti ja lisättävä mahdollisuuksien mukaan. Erityisesti sosiaalipalvelujen liikkuvien ja etsivien palveluiden osaamista on laajennettava koko sote-toimintojen kentälle.

SDP HALUAA SUOMEN JOKAISELLA HYVINVOINTIALUEELLA

Sosialidemokraatit toimivat jokaisella hyvinvointialueella sen puolesta, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut paranevat. Me haluamme, että suomalaiset ovat yhdenvertaisempia, terveempiä ja voivat paremmin.

1. Sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus ja yhteensovittaminen paranevat. Asiakasmaksut eivät nouse ja pidemmällä aikavälillä perusterveydenhuollon asiakasmaksuja lasketaan tai ne voidaan poistaa.

2. Oikea-aikainen hoitoon pääsy turvataan hoitotakuulla, joka kattaa niin perusterveydenhuollon, mielenterveyspalvelut
kuin suunterveydenhuollon.

3. Henkilöstön asema ja hyvinvointi turvataan. Johtamisen kehittäminen, työolojen parantaminen, henkilöstöpulaan vastaaminen ja omaan työhön vaikuttamisen mahdollisuuksien
parantaminen on asetettava etusijalle kaikilla hyvinvointialueilla.

4. SDP turvaa hyvän vanhustenhuollon riittävällä henkilöstömitoituksella, osaamisella ja tehtävärakenteilla.
Riittävä henkilöstömitoitus on turvattava paitsi hoivayksiköissä myös kotihoidossa.

5. Lapsiperheiden kotipalveluiden saatavuutta parannetaan. Lastensuojelun pirstoutuminen torjutaan rakentamalla
vahvoja palvelukokonaisuuksia.

6. Hyvinvointialueiden palveluita on kehitettävä käyttäjälähtöisesti ja käyttäjiä kuullen. Laatua mitataan
myös käyttäjäkokemuksen perusteella.

7. Digitalisaatiota ja teknologian käyttöönottoa on edistettävä siten, että palveluiden laatu, käytettävyys ja esteettömyys
paranevat ja tuottavuus nousee.

Hyvinvointialueiden demokraattisesti valitut ja vastuulliset päätöksentekijät asettavat tavoitteet koko alueen parhaaksi. Valittu johto ja hallinto on vastuussa siitä, että palvelut vastaavat alueen asukkaiden moninaisia tarpeita.