Yleissitovuus suojaa väärinkäytöksiltä

Suomen Yrittäjien Janne Makkula (19.8. AL) arvosteli kovin sanoin suomalaista yleissitovuutta työmarkkinoilla. Kirjoitus oli osoitus etujärjestön erkaantumisesta työelämän keskusteluista. Sikarihuoneisiin nähtävästi ei kantaudu työelämän monet ongelmat, joita esimerkiksi nuoret joutuvat kokemaan.

Ainoa tavoite lienee laskea suomalaisten työntekijöiden palkkoja. Valitettavasti työelämän sisältökysymyksiin ei oteta kantaa. Paikallisesti halutaan sopia palkkojen alennuksista, vaikka paikoin monet työntekijät elävät osin sosiaaliturvan varassa. Varsinkin kasvukeskuksissa on vaikeaa elää matalapalkka-aloilla.

Makkula hämmästeli Suomen työmarkkinoiden jääneen jälkeen, vaikka maailmalla juuri ihannoidaan yhteiskuntamme edistyneisyyttä, vakautta ja hyvinvointia. Minusta Suomi ei ole jälkeenjäänyt, vaan hyvin edistynyt yhteiskunta. Voisiko maamme olla vertailujen kärjessä, mikäli tuloeromme olisivat hyvin korkealla tasolla?

Työmarkkinoiden jäykkyyttä pidän hyvänä suojana, koska silloin kaikista heikoimmassa asemassa olevat pysyvät myös yhteiskunnassa mukana. Talouden rattaat pyörivät paremmin hyvinvointiyhteiskunnassa, koska pidämme huolen, etteivät tuloerot kasva yhtä nopeasti kuin muualla maailmassa.

Itse toivon Suomen Yrittäjien keskittyvän enemmän pienten yrityksien toimintamahdollisuuksien parantamiseen kuin työntekijöiden kepittämiseen. Yhteistyötä ja uskoa tulevaisuuteen kaivataan työmarkkinoilla.

Ari Wigelius
Tampere

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 20.8.2016

Demareiden on katsottava eteenpäin

Komeat saavutukset historiassa ovat tehneet demareista liian hitaita ymmärtämään maailman mullistuksia. Vastaamme haasteisiin usein torjumalla ne, keksimällä syitä, kuinka ennen kaikki oli paremmin. Hyvää tässä on, että vastauksemme ovat usein asiantuntevia vailla populismia.

Teemme poliittista vaikuttamista liian perusteellisesti, kun muut puolueet ovat sanoneet sanansa, jäävät meidän jälkijunassa tulevat kannanotot muiden jalkoihin. Nykypäivänä kuka tahansa bloggari voi nousta suosituksi poliittiseksi vaikuttajaksi, enää poliittinen status ei riitä nostamaan aiheita julkiseen keskusteluun.

Poliittinen viestimme kaipaa uudistamista. Tämän päivän nuoret ovat tottuneet elämään hyvinvointivaltiossa ilman puutteita, heitä eivät kiinnosta toteamukset historiasta, he haluavat kuulla, kuinka puolue kohtaa tulevaisuuden haasteet.

Suljemme silmämme ympärillä tapahtuvasta muutoksesta, olemme puolueena liiaksi keskiluokkaistuneet. Poliittisella huipulla ei oikeasti ymmärretä köyhän arkea, on eriasia nähdä kuin kokea köyhän arkea päivästä toiseen. SDP:n tulisi saada riveihinsä muitakin kuin nousukkaita opiskelijajärjestöistä ja Demarinuorista. Tarvitsemme poliittiseen keskusteluun laaja-alaisempaa ääntä kaikista yhteiskuntaluokista.

Vuoden 2017 helmikuussa SDP:llä on edessä puoluekokous, missä puolueelle oleellisinta olisi löytää uusi suunta kohti tulevaisuuden kysymyksiä. Ikääntynyt puolueen jäsenistö on historiansa vaikeimmassa tilanteessa, kun maailman muuttuessa yhä kovempaa tahtia, ei muutoksia vastustamalla enää pärjätä, niihin on mentävä mukaan täysillä.

Miten pystymme vastaamaan työmarkkinoilla valitsevaan suureen muutokseen. Emme voi puolueena kannattaa esitettyjä perustulomalleja, mutta mikä on oma vaihtoehtomme? Yrittäjyyden lisäämiseen tulisi löytää keinoja, ilman jatkuvia tukien lisäämisiä, koska ne vääristävät kilpailua. Miten pystymme nostamaan jälleen julkisen palvelun ihmisten ensisijaiseksi vaihtoehdoksi?

SDP:n kenttäväestä osa on yrittänyt kesän ajan käynnistää puheenjohtajakisaa. Hyvä näin, mikäli mahdolliset ehdokkaat ja tukiryhmät keskittyvät SDP:n linjaan esiin tuomiseen ja jättävät muiden ehdokkaiden ruotimisen vähemmälle. Valitettavasti tilanteen kärjistymisestä on jo viitteitä.

Toivottavasti olemme puolueena kasvaneet ja pystymme keskittymään asiakysymyksiin, kirkastamaan ajatuksiamme tulevaisuuden kysymyksissä. Suomalaiset kaipaavat uudistavaa sosialidemokraattista puoluetta enemmän kuin koskaan.

Ari Wigelius
Tampere

Ammattiliitot tulevat uusiutumaan

Aamulehden pääkirjoituksessa(26.7.) pohdittiin nuorten ay-jäsenyyden vieroksuntaa. Pohjana kannanotoille oli Taloustutkimuksen kysely, missä kysyttiin eri ikäluokkien järjestäytymisastetta. Alle 25-vuotiaiden työssäkäyvien halukkuus kuulua liittoon oli kyselyn perusteella laskenut alle kriittisen 50 prosentin.

Taloustutkimuksen lukuja katsellessa ilahduin kuitenkin iän vaikutuksesta järjestäytymisasteeseen. Tietoisuus omista oikeuksista nousee vanhetessa tärkeämmäksi, kun halutaan pitää omia puolia ja vastuut taloudellisesti kasvavat.

Tutkimusta katsoessa nuorten haluttomuus kuulua liittoon on todella huono asia työntekijöiden näkökulmasta, kun tarkastellaan esimerkiksi työehtosopimuksien voimassaoloa. Nykypäivän monet työelämän oikeudet pohjautuvat työehtosopimuksiin, mikäli ne murentuisivat, olisivat monet työntekijän oikeudet vaakalaudalla tulevaisuudessa.

Kokemuksiin pohjautuen suurin syy nuorten haluttomuuteen kuulua liittoon, ei ole pääkirjoituksen mukaisesti harkinnan myötä tehty päätös, vaan suurin syy on, ettei kukaan ole kysynyt nuorta liiton jäseneksi. Tietoisuus jäsenyyden hyödyistä ei ole tiedossa. Tämän faktan todistaa myös monet työelämään liittyvät tutkimukset.

Pääkirjoituksessa todettiin hyvin, ennen oli enemmän painetta vanhoilta jäseniltä liittoon kuulumiseksi, nykyään työpaikoilla eivät ammattiliitot enää näy samalla tavalla.  Tarvitaan uusia tapoja saada liittojen jäseniä.

Vakituinen työ vaikuttaa halukkuuteen järjestäytyä, eikä nykymallinen ay-liike osaa tavoitella pätkätyöläisiä liittymään liittoon. Tulevaisuudessa työelämä tulee olemaan yhä pirstaleisempi, joten aikaa ay-liikeen toimintatapojen muutoksille ei ole enää paljoa.

Onneksi Operaatio Vakiduuni on herätellyt ammattiliittoja syväjäästä tämän ongelman osalta. Metallityöväen liitto on näyttänyt, että uusia jäseniä saadaan, kunhan mennään työntekijöiden luokse.

Poliittisen voiman kadottaessa ay-liikkeen sisältä, myös ammattiliittojen vaikuttavuus yhteiskuntaan on heikentynyt.

Ammattiliittojen tulee terästäytyä nuorten jäsenten liittymiseksi liittoon, siksi Metallityöväen liiton aloittama järjestämismalli tulee saattaa kaikkien ammattiliittojen toimintatavaksi.

Ari Wigelius
Tampere

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 29.7.2016

Kasvottomat yritykset käyttävät hyväksi työntekijöitä

 

Työnantajan kuuluu elättää työntekijänsä, monille tämä yksinkertainen ajatus on ollut realismia vuosikymmeniä, toisille ajatus on kaunis haave paremmasta huomisesta. Nykypäivänä työelämä on muuttunut raadolliseksi, varsinkin nuoret ja iäkkäät työnhakijat kärsivät kasvottomien työnantajien moraalittomuudesta.

Moniportaisissa organisaatioissa työntekijöistä on tehty freelancereista, nollatuntityöntekijöitä tai pompoteltu vuosikausia määrä-aikaisissa työsuhteissa. He ovat kuitenkin työmarkkinoiden hyväosaisia, heillä on töitä, he eivät voi valittaa tai muutoin työt loppuvat.

Hallitus on päättänyt lähteä kovalla kädellä työllistämään työnhakijoita työmarkkinoille. ”Fraasi” Työttömille töitä on uponnut Suomen kansaan, mutta käsitteen varjopuolta ei ole ymmärretty, nimittäin millä hinnalla töitä tarjotaan?

Pitkittyvän taantuman aikana työmarkkinoille on syntynyt uusi luokka, yhteiskunnan elättämät työntekijät. Tästä yhtenä esimerkkinä on yksi henkilöstöpalveluyritys, joka hakee Tampereen toimistolle uusia harjoittelijoita edellisten tilalle. Todellisuudessa kyse on palkkaa edellyttävien työsuhteiden kierrättämistä ilmaistyönä.

Tämän yrityksen kohdalla ei voida puhua aidoista harjoittelupaikoista, koska vaatimuksia esitetään pitkä lista ja työkokemustakin pidetään hyvänä hakijalta. Yhtenä erikoisena piirteenä hakemuksessa on toive hakijan nöyryydestä, mitä pidetään tärkeänä oppina tulevaisuuden työmarkkinoilla.

Kasvottomat yritykset odottavat yhteiskunnan elättävän työntekijänsä, etteivät veroparatiiseissa makailevat omistajat joudu nipistämään omista tuloistaan. Esille nousee kriittinen kysymys, kenelle kuuluu vastuu työntekijöiden elämisen edellytyksistä? Yhteiskunnalle vai kasvottomille moniportaisille yhtiöille?

Suomen kilpailukykyä verrattaessa kolmansiin maihin unohdetaan, ettei näissä maissa omistajat piittaa työntekijöiden elämisen edellytyksistä, saati heidän terveydestään. Haluammeko Suomeen kolmansien maiden työmarkkinat, vai pidämmekö kiinni periaatteesta, että työnantajan kuuluu pitää työntekijöidensä hyvinvoinnista huolta?

Ari Wigelius
Tampere

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 14.7.2016

OPTEAM ketjuttaa törkeästi ilmaistyötä

Alla kerron teille, kuinka henkilöstöpalveluyritys OPTEAM ketjuttaa suomalaisia nuoria työharjoittelijoita ilman palkkaa, vaikka yritys tekee suuria voittoa.

(kuvalinkki)

Eilen illalla minulla tuli vastaan Facebookissa ystäväni päivitys:
Kiitos Innalle hyvästä huomiosta. Asiasta nousikin sosiaalisessa mediassa kohu. Alla alkuperäinen hakuilmoitus OPTEAM-sivuilta:
OPTEAM - HR-harjoittelija 1.7.2016
Alleviivasin hakemuksesta muutaman epäkohdan. Harjoittelijaksi haetaan henkilöä, jolla on jo työkokemusta, alan koulutus ja loistavat tietotekniset taidot. Nämä hakuehdot herättävät kysymyksen, haetaanko nyt kertaluontoisesti harjoittelijaa vai seuraavaa ilmaistyöntekijää toimistolle?  Nöyryyttä myös edellytetään, mikä toki on ymmärrettää, kun 37,5h viikkotyöhön haetaan henkilöä ilman korvausta työskentelemään.

Sosiaalisessa mediassa ilmoitus lähti leviämään. Kommentteja lähetettiin OPTEAM:n Facebook-sivuille.

mm. Topiaksen kommenttiin OPTEAM vastasi.

MOL:n sivuilta poistettu ilmoitus oli ammattimaisesti tehty, mutta some-myrskyn vuoksi tämän OPTEAM poisti, kyse oli siis ammattimaisesta ”täppäilystä”.

Seuraavaksi oli edessä alkuperäisen ilmoituksen vaihtuminen tyystin erilaiseen sävyyn, kuten huomaatte uusi teksti on kirjoitettu vauhdilla. Kirjoitusvirheitä riittää.

OPTEAM - HR-harjoittelija 2.7.2016
(Kuvalinkki ilmoitukseen)

Somekohu sai harjoittelijalle lounasedun, mutta palkkaa ei vieläkään luvata, vaikka itse työ on selvästi ketjutettua ilmaistyön hyväksikäyttöä. OPTEAM teki vuonna 2015 liikevoittoa 1,86 miljoona euroa, mikä oli 24 prosentin kasvua edellisestä vuodesta.

Herää kysymys, miksi OPTEAM käyttää ketjutettua ilmaistyötä, vaikka tuloksen perusteella, sillä olisi varaa maksaa edes minimipalkkaa työntekijöilleen?

Olisiko nyt aika OPTEAM:ssa ottaa hattu kouraan ja lopettaa ilmaistyön hyväksi käyttäminen? Muutama minimipalkattu työntekijä ei nipistä voitostanne montaa prosentin tuhannesosaa.

Ahneus saatti teidät tähän kohuun, eivät nämä ”täppäysvirheet”.

EDIT: OPTEAM:n toimistusjohtaja hyökkää minua kohti henkilökohtaisuuksiin menemällä. Surullista.